Vaikka sukukirjat ovat valmistuneet, sukututkijat päivittävät tietoja jatkuvasti. Voit lähettää lisäyksiä ja korjauksia sukuseuralle esimerkiksi palautelomakkeen tai jäsenlehdissä mainittujen osoitteiden kautta.
Sukuseuran sukututkijoina toimivat Saila Tuokko ja Leena Vento.
Munukat
Suvun esi-isä on Pietari Munukka, joka mainitaan verotusluetteloissa Kirvunkylässä vuosina 1562–63 samassa neljännesmiehenä neljänneskunnassa Martti Munukan jälkeen. Neljänneskuntaan kuului kolme nautakuntaa ja sillä oli oma päällysmiehensä, neljännesmies, jonka tehtäviin kuului verojen kokoaminen ja kuljettaminen nimismiehen taloon, josta tämä huolehti niiden viemisen Viipuriin. Koska patronyymit (isännimi eli ilmaus kenen tyttärestä tai pojasta on kyse) puuttuvat asiakirjoista, Martin ja Pietarin keskinäistä sukulaisuussuhdetta ei tiedetä.
Pietarin pojat Antti ja Lauri mainitaan verotalonpoikina Maamäessä mm. Antti vuosina 1591–1629 ja Lauri 1618–1626. Lauri muutti Kirvunkylään 1630-luvulla, jolloin Laurin poika Olli otti Maamäen tilan isännyyden. Kaiken kaikkiaan Pietarin jälkeläisiä on tiedossamme yli seitsemäntuhatta henkilöä.
Munukan sukututkimuksessa on muutamia henkilöitä ja sukuhaaroja, joita ei varmuudella ole pystytty yhdistämään oikeaan paikkaan suvussamme. Tällaisia ovat mm. Jääsken Järvenkylässä 1500-luvulla mainitut Lauri Munukka jälkeläisineen, Reko Munukka, Niilo Munukka lapsineen, Martti Munukka, Hannu Munukka ja Kauppi Munukka. Kirvun puolella sukujohtoisuudeltaan epäselviä ovat mm. Pärttyli Jaakonpoika Munukka, Antti Munukka ja Elli Jaakontytär Munukka. Edellä mainituista löytyy hyvin vähäisiä merkintöjä 1600-luvulta.
Munnukat
Oletamme, että Munnukka-sukuhaaran esi-isä on todennäköisesti Pärttyli Jaakonpoika Munukka Kirvusta. Sekä tämä Pärttyli, että hänen isänsä Jaakko kuuluvat ilmeisesti niin vähävaraiseen tilattomaan väestöön, että heiltä ei peritty henkirahaa eikä heitä sen vuoksi merkitty myöskään henkikirjoihin. Pärttyli Jaakonpoika Munukka asui 1690-luvun lopulla Kirvun Maamäessä talollisen (rakuunatilallinen) vävynä. Hänestä on tuolta ajalta vain yksi maininta kirkollisissa lähteissä.
Hänen puolisonsa oli vuodesta 1698 lähtien Kaarina Pietarintytär Sarvi. Tämä oli rakuunatilallisen Pietari Ristonpoika Sarven tytär Kirvun Maamäestä.
Pärttyli Jaakonpoika Munukalla ja Kaarina Pietarintytär Sarvella oli varmuudella yksi lapsi: Pietari, joka oli syntynyt Kirvun Maamäessä 15.8.1699.
Mistä Pärttyli Jaakonpoika Munukka itse oli sitten lähtöisin? Luultavasti Munukan suvun valta-alueelta Maamäen kylästä kuten vaimonsakin. Hänen Pietari-poikansa yhtenä kummina oli maamäkeläinen Nuutti Munukan vaimo Maria Hannuntytär. Kummius voi tosin määräytyä muidenkin tekijöiden kuin sukulaisuuden tai naapuruuden mukaan.
Pärttyli Jaakonpoika Munukka vaimoineen ja lapsineen katoaa lähteistä vuoden 1699 jälkeen täydellisesti. Hänen perhettään ei ole merkitty enää edes vuoden 1699 henkikirjaan Maamäen kylän kohdalle. Hän lienee joko muuttanut Maamäestä muualle tai kuollut pian lapsen syntymän jälkeen. Jäljettömiin katoavat samalla myös Pärttylin appivanhemmat Pietari Ristonpoika Sarvi ja tämän vaimo Maamäestä. Heidät mainitaan siellä viimeisen kerran vuonna 1697 (he saattoivat tosin asua senkin jälkeen edelleen siellä, mutta eivät maksaneet enää henkiveroa) henkikirjassa.
Sarven rakuunatilalla mainitaan vuonna 1700 uusi viljelijä ja rakuunan varustaja Elias Mikonpoika Reimi. Hän palveli kuitenkin itse rakuunana vuonna 1705 Samuli-veljen hoitaessa tilaa. Elias on haudattu Kirvussa 8.5.1709 42-vuotiaana, minkä jälkeen tilan saivat viljeltäväkseen Eliaan leski ja myös muutama vuosi aikaisemmin kuolleen Samuli-veljen leski. Sama tila autioitui isonvihan aikana.
Omistussuhteiden muutoksia ei ole merkitty maakirjoihin, sillä vuoden 1711 maakirjassa tämä tila on merkitty Pietari Ristonpoika Sarven tilaksi. Hän saattoikin olla vielä silloin todellinen isäntä. Reimin veljekset olivat ehkä hänen sukulaisiaan tai yhtiömiehiään. Yrjö Welling otti isonvihan jälkeen tämän kruunun aution viljelykseen.
Kun Pärttyli Jaakonpoika Munukka kuului ilmeisesti perheineen henkirahasta vapautettuihin yhteiskunnan vähäväkisiin tai –varaisiin, hän ei esiinny myöskään vuoden 1699 jälkeen henkikirjoissa. Hän on siis henkikirjojen tavoittamattomissa. Hän on kuitenkin todennäköisesti muuttanut pois Maamäestä ja ilmeisesti koko Kirvun alueelta, koska hän ei esiinny siellä myöhemmin kirkollisissa lähteissä. On mahdollista, että hän on siirtynyt Kirvun Maamäestä pohjoisemmas Rautjärvelle.
Pärttylin myöhemmät elämänkohtalot jäävät aivan olettamusten varaan. Oletamme, että hänen vaimonsa Kaarina Pietarintytär Sarvi on ilmeisesti kuollut noin kymmenen-viidentoista vuoden kuluessa Pietarin syntymästä vuonna 1699. Pärttyli on vihitty toisen kerran Matti Sikiön tyttären kanssa, jonka etunimi on tuntematon. Pärttylin toisen vaimon sisar oli Anni Matintytär Sikiö, joka oli naimisissa Rautjärven Ilmeen Häyhän talonisännän Juho Eerikinpoika Häyhän kanssa: Vuoden 1752 henkikirjassa mainitaan Rautjärven Ilmee 3 Häyhän talossa asuneen henkirahan maksajina kruununtilallisen Tuomas Häyhän ja hänen vaimonsa lisäksi (Tuomaan) äidin sisarenpoika Erkki yksin ja renki Juho Pärttylinpoika vaimonsa kanssa. Myöhemmin esimerkiksi vuosien 1756 ja 1757 henkikirjoissa sanotaan myös Juho Pärttylinpojan olevan äidin sisarenpoika, joten Erkki ja Juho ovat veljeksiä.
Häyhän sukukirjasta näkyy, että Tuomas Juhonpoika Häyhän äiti oli juuri edellä mainittu Anna Matintytär Sikiö, josta on merkintä vuonna 1705 ja 1724. Annan sisar, jonka etunimi on tuntematon, oli naimisissa Pärttyli Munukan kanssa kuten jo todettiin, ja tästä avioliitosta ovat ilmeisesti syntyneet pojat Juho ja Erkki.
Sekä Juho Pärttylinpoika Munukka että Erkki Pärttylinpoika Munukka esiintyvät henkikirjoissa aina ilman sukunimeä. Löysin varhaisimman tiedon Juho Pärttylinpojasta vuodelta 1744, jolloin hän käyttää sukunimeä Munukka, mainitun vuoden Rautjärven carta sigillatasta eli kuulutusveroluettelosta. Sen mukaan hän on ottanut kuulutuksen Rautjärvellä 16.12.1744 ja asunut tuolloin Rautjärven Ilmeellä. Hän on maksanut säädetyn kuulutusveromaksun 16 äyriä. Morsiamen nimeä ei kerrota tässä lähteessä, mutta senhän tunnemme kirkollisista lähteistä. Ensimmäinen merkintä Juhosta henkikirjoissa on vuodelta 1745, jolloin hän oli Rautjärven Ilmee 3:ssa Tuomas Juhonpoika Häyhän renkinä ja maksoi siellä vaimonsa kanssa henkirahaa.
Ei ole selvää onko Juho Pärttylinpoika Munukka asunut jo ennen vuotta 1744 Ilmeellä vai onko hän tullut sinne rengiksi vasta vähän ennen kuulutusta vuoden 1744 lopulla.
Jää toki edelleen mahdollisuus, että Pärttyli Munukan pojat Juho ja Erkki ovat voineet tulla kauempaakin kuin Rautjärveltä tai sen naapuripitäjistä Ilmeen kylään.
DNA-sukututkimusprojekti
Kipinä DNA-sukututkimukseen syttyi vuonna 2013, jolloin Munukan sukuseuran kutsumana oli useita sukuseuroja koolla Orimattilan Jymylinnassa. Tällöin Matti Räihä Räihän sukuseurasta piti erittäin mielenkiintoisen luennon DNA-sukututkimuksesta ja sen mahdollisuuksista; ehkä sen avulla saisimme varmuuden tähän vuosikausia mieltä vaivanneeseen kysymykseen.
Munukan ja Munnukan sukuseurat lähtivät epäröimättä hankkeeseen mukaan ja sovittiin, että Saila Tuokko Munukan sukuseurasta koordinoi hanketta tiedottaen molempia sukuseuroja yhtä aikaa projektin etenemisestä sekä tuloksista. Päätettiin valita molemmista sukuseuroista kaksi miestä näytteiden luovuttajiksi, jotta saisimme varman tuloksen. Tarkkuuden vuoksi päätettiin valita 67-STR-merkkigeenin isänlinjatutkimus amerikkalaiselta Family Tree DNA-yritykseltä, joka on johtava alan yritys. Päätimme myös osallistua tuloksilla Suomi-DNA-projektiin, johon kootaan suomalaisten DNA-tietoja.
DNA-tulokset valmistuivat loppukesästä 2014 osoittaen, että Munukat ja Munnukat ovat samaa sukua! DNA-tutkimuksen tulokset tukevat kirkonkirjalöytöjä sekä vahvistavat oletuksen yhteisestä esi-isästä sukujen kesken. Yhteydet ovat olemassa täysin kiistattomasti!
Vuonna 2020 Y67-testi päivitettiin BIG Y-testiksi.