Suvun historiaa

Suku voidaan liittää Karjalan Kannaksen Jääsken kihlakuntaan ja siellä erityisesti Kirvun kuntaan. Sodan aikaisen uudelleen sijoittamisen jälkeen suku on hajaantunut pääosin eteläiseen Suomeen. Nykyisin sukua esiintyy eniten Lahden ympäristöstä ja pääkaupunkiseudulta. Kaukaisimmat suvun jäsenet löytyvät ympäri maapallon. Tutkimusta suvun henkilöistä ja vaiheista oli tehty jo ennen sukuseuran perustamista. Järjestelmällisen sukuhaarojen kartoittamisen ansiosta sukupuuhun on saatu lähes 6000 nimeä. Kantaisämme Pietari mainitaan veroluettelossa 1562-63 Kirvunkylässä. Eräässä lähteessä suvun nimi oli paikallistettu vuosiin 1543-44.

Epäselvät sukujohtoisuudet

Ohessa muutamia sukujohtoisuudeltaan epäselviä tapauksia, joita ei ole toistaiseksi kyetty varmuudella kytkemään sukututkimuksemme kantaisään Pietari Munukkaan, joka mainitaan vuosina 1562–1563 Kirvunkylässä:

 

  •  LAURI MUNUKKA (LAU MUNUCKA)

Hänet mainitaan voudintilien verotusluettelossa verotettuna ensi kerran Jääsken pitäjässä nimismiehen neljänneskunnassa vuonna 1543. Sukunimensä esiintyy tällöin muodossa Unika, mutta seuraavana vuonna muodossa Munickan. Hän oli verotalonpoikana siellä vuosina 1543–1557. Hän on asunut vuoden 1557 maakirjan mukaan Jääsken Järvenkylässä. Verolukunsa oli tällöin 1/16 veroa.

Puolison nimeltä tuntematon, mutta heillä oli ainakin kaksi poikaa:

 

          • Juho Laurinpoika Munukka

Oli verotalonpoikana Jääsken Järvenkylässä vuosina 1545–1566. Hänen verolukunsa oli 1/16 veroa vuonna 1557. Oli lautamiehenä Jääsken syyskäräjillä 17.9.1558.

Juho oli rälssilampuotina vuosina 1568–1576. Rälssimies ja venäjän kielen tulkki Pärttyli Yrjänänpoika Mjöhund oli saanut kuningas Eerik XIV:ltä lahjakirjeellä vuosina 1562 ja 1566 ikuisen verovapauden ratsupalvelusta vastaan lukuisille tiluksilleen Jääskestä ja anoi hallitsijalta vuonna 1567 oikeutta saada ostaa rälsseiksi lisää veronalaista maata Jääskestä mm. 2 kokoveroa Jääskijärveltä, johon Juho Munukan ja hänen veljensä talot kuuluivat. Kuningas Juhana III lupasi seuraavana vuonna Mjöhundille oikeuden ostaa 10 tai 12 kokoveroa ehdolla, että maanomistajat olivat siihen halukkaita sekä että hänen tuli suorittaa ratsupalvelusta niistä. Mutta kuningas päättikin seuraavana vuonna ettei Mjöhundin rälssiksi ostamia tiloja voitu vahvistaa ennen kuin kuningas oli nähnyt talonpoikien kanssa tehdyt kauppakirjat. Jo vuonna 1568 Mjöhund oli hankkinut tilat, mutta 10 tai 12 vaan kokonaista 14. Hän oli sitä paitsi hankkinut 62 taloa laittomasti vahvistamatta niitä käräjillä puhumattakaan siitä, että olisi sallinut ostoetuoikeuden lähimmille sukulaisille.

Vuonna 1576 palautettiin kruunulle Mjöhundin tiloista takaisin 9 ja loput seuraavana vuonna. Niinpä Juho Munukka veljensä kanssa oli jälleen kruunulle veroa maksavana verotalonpoikana vuosina 1577–1581. Hänen verolukunsa oli ½ veroa, 1 savu ja 2 jousta vuoden 1579 maakirjan mukaan.

  • Pietari Laurinpoika Munukka

Oli verotalonpoikana Jääskessä samassa nautakunnassa kuin veljensä Juho vuosina 1563–1566. Teki kuten veljensäkin kaupat Mjöhundin kanssa, jonka rälssin lampuotina oli vuosina 1567-1577.

Hän oli kruunulle veroa maksava verotalonpoika jälleen vuosina 1577–1578. Verolukunsa oli ¼ veroa, 1 savu ja 1 jousi vuoden 1577 tiedon mukaan. Hän lienee ollut veronmaksajana siellä vielä vuonna 1591, kun hänen sukulaisensa (ehkä poikansa) oli poissa osallistuen Venäjän sotaretkelle.

 

  • MATTI MUNUKKA

Hän esiintyy veroluetteloissa vuosina 1549 ja 1552 samassa neljänneskunnassa ja nautakunnassa sekä ilmeisesti kylässäkin (Järvenkylä) kuin Lauri Munukka. Lähteistä ei ilmene millä tavalla hän oli sukua Laurille. Hän voi olla tämän isä, veli, setä, poika, veljenpoika, serkku, tms.

  • REKO (GRELS) MUNUKKA

Hänenkin sukulaissuhteensa edellä mainittuihin Järvenkylän Munukoihin on epäselvä. Hänen patronyymiään ei esiinny missään lähteessä. Hän saattaa yhtä hyvin olla joko Lauri tai Matti Munukan poika kuin Laurin jommankumman joko Juhon tai Pietarin poika. On myös mahdollista, että Rekon isä voi olla joku muukin järvenkyläläinen Munukka, jonka nimeä ei näy verotuslähteissä, mutta voi piillä nimettömänä jousiluvussa samoissa lähteissä. Vuoden 1591 veroluettelossa tavataan Järvenkylässä tosin eräs Reko Pietarinpoika ilman sukunimeä, mutta myöhemmistä asiakirjoista käy ilmi, että hän on Pessin sukua.

Reko mainitaan verotalonpoikana Jääsken Järvenkylässä vuosina 1582–1593 (paitsi vuonna 1591). Hänen verolukunsa oli ½ veroa, 1 savu ja 2 jousta vuonna 1582. Hänen verolukunsa vaihteli eri vuosina: 13/24 veroa (1583), 3/8 veroa (1584), ¼ veroa (1586) ja 13/24 veroa (1588).

Vuonna 1592 hänet on merkitty vapaatalonpojaksi eli knaapiksi. Hänen verolukunsa oli tällöin 3/8 veroa, 1 savu ja 2 jousta. Reko oli niiden 54 Jääsken kihlakunnan talonpojan joukossa, jotka saivat marski Klaus Flemingiltä verovapauden 27.8.1591, koska oli ollut samana vuonna mukana marskin toimeenpanemalla yli 2 kuukautta kestäneellä suurella Venäjän sotaretkellä. Retki suuntautui elokuussa ensin Nevajoelle, jossa leiriydyttiin pari viikkoa, sitten kohti Novgorodia. Fleming pääsi joukkoineen, joihin Viron armeija oli yhtynyt, Tessovaan 50 km:n päähän Novgorodista. Tiettömien soiden takia Fleming ei päässyt ahdistamaan Novgorodia vaan kääntyi Audovan lähelle ja hävitettyään sodan aikaisemmin säästämiä seutuja saapui joukkoineen Narvaan 24.10.1591. Tykistön puute oli estänyt häntä valloittamasta venäläisten linnoituksia. Venäläiset puolestaan hävittivät pian sen jälkeen Suomen kaakkoisosia mm. Jääsken kihlakuntaa.

Reko näyttää nauttineen verovapautta vain yhden vuoden eli v. 1592.

 

  • HEIKKI MUNUKKA

Hänet mainitaan verotalonpoikana Jääsken Järvenkylässä vuonna 1592, jolloin hänen verolukunsa oli 1/3 veroa, 1 savu ja 1 jousi. Hänet on viety sodan aikana vankina Venäjälle ja on ilmeisesti jäänyt sille tielle.

  • NIILO MUNUKKA

Häntä ei näy suoraan verotusluetteloista, mutta kun hänen poikansa Juho Niilonpoika Munukka mainitaan näissä lähteissä 1590-luvulla Järvenkylässä, on Niilokin ollut siellä sisältyen ilmeisesti aikaisemmin ja vielä 1590-luvullakin, vaikka hän sisältynee vain jousilukuun nimettömänä.

Niilo palveli Tuomas Teppoisen ratsujoukoissa. Hän oli niiden 43 Jääsken kihlakunnan vapaatalonpojan joukossa, joille Kaarle-herttua myönsi 19.9.1594 vapaakirjeellä verovapauden epämääräiseksi ajaksi.

Puoliso nimeltä tuntematon, mutta heillä ainakin yksi poika:

 

  • Juho Niilonpoika Munukka

Hänet mainitaan verotalonpoikana Jääsken Järvenkylässä vuosina 1594–1604. Hänen verolukunsa oli 1/3 veroa, 1 savu ja 1 jousi (1594). Hänen karjansa käsitti 2 lehmää ja 1 sian vuonna 1600. Hänen tilansa, jonka veroluku oli sittemmin 1/8 veroa, mainitaan autiona vuodesta 1605 lähtien:

Puoliso nimeltä tuntematon. Heidän poikansa saattaa olla, mutta ehdotonta varmuutta ei ole:

  • Niilo

Hän esiintyy lähteissä vain pelkkänä Niilo Munukkana ilman patronyymiä. Hän oli talollinen Jääsken Järvenkylässä 1/24 veron tilalla vuosina 1627–1628. Hänet on merkitty jo vuonna 1629 rutiköyhäksi ja hänen tilansa autioksi.

Lienee sama Niilo Munukka, jolle Kaapo Paavonpoika tuomittiin maksamaan hevonen Jääsken-Ruokolahden käräjillä 23.8.1626. Kaapo oli hoitanut huonosti ilmeisesti Niilolta lainaamaansa hevosta saattaen sen ajokelvottomaan kuntoon.

  • JÖSSE MUNUKKA

Hänet mainitaan vero-ja sotilaslähteissä ilman patronyymiä Jääsken Järvenkylässä vuosina 1635–1645. Hän omisti vuonna 1635 karja- ja kylvöveroluettelon mukaan yhden tamman, kaksi lehmää ja kaksi lammasta. Hänen karjansa käsitti kolme vuotta myöhemmin kaksi lehmää, seuraavana vuonna 1639 vain yhden lehmän.

Jösse ilmoitetaan Jääsken ruodutus- ja sotaväenottoluetteloissa vuonna 1638 olevan vanhaksi elänyt nihti. Hän oli silloin todennäköisesti yli 60-vuotias, mitä on pidettävä ihmeenä, sillä hyvin harvat jalkaväkeen otetut nihdit selvisivät hengissä vuosikymmenien pituisesta asepalveluksesta. Yleensä tauti tappoi heidät useammin kuin luoti.

Hänet mainitaan saman luettelon mukaan olleen itsellinen toisinsanoen tilattomaan väestöön kuuluva. Hänet mainitaan Järvenkylässä vielä vuonna 1645. Hän oli viimeinen Järvenkylässä tavattu Munukka-suvun jäsen. Hän lienee asunut Niilon Munukan autiossa, mutta ei omistanut sitä eikä maksanut siitä maaveroa.

Puolisoa ei mainita nimeltä, mutta mainitaan olleen henkirahan maksaja yksin ilman miestään Järvenkylässä vuosina 1638–1639 ja 1644-1645.

 

  • MARTTI MUNUKKA (MARTI MUNUCKA)

Hänet mainitaan silloisessa Jääsken pitäjässä Juho Patjaisen neljänneskunnassa ja Mauno Erkinpojan nautakunnassa vuonna 1544. Häntä ei löydy vuoden 1543 maakirjasta, mutta vuodesta 1544 alkaen yhtäjaksoisesti vuoteen 1561.

Hänellä oli luottamustehtävä vuosina 1549–1550, jolloin toimi nautamiehenä, jonka toimenkuvaan kuului kerätä verot nautakunnan alueelta. Hän lienee ollut varakas talonpoika, sillä tähän tehtävään valittiin vain varakkaita siksi, että veroja kerättiin yhteisvastuullisesti verotusalueelta ja jos joukossa oli huonosti toimeentulevia taloja, joutuivat varakkaimmat ja eritoten nautamiehet korvaamaan puuttuvan menoerän. Martti mainitaan neljännesmiehenä vuosina 1560–61, jolloin hänellä oli huolehdittavana nautakuntaa laajempi veroalue: neljänneskunta.

Maakirjassa v. 1557 mainitaan Suur-Jääsken alueet ensi kerran kylittäin ja tällöin Martti oli merkittynä Kirvunkylään. Todennäköisesti hän lienee kuitenkin asunut Maamäen kylässä, sillä Kirvunkylä käsitti vuonna 1557 laajemman alueen kuin myöhemmin; Kirvunkylän lisäksi Lietlahden, osan Mertjärveä, Aholan, Maamäen, osan Vallittulaa ja Apulan.

Martti Munukan veroluku oli vuonna 1557 ½ veroa.

  • ANTTI MUNUKKA

Hän oli joko Kauppi Munukan tai Pekko Peikkolaisen neljänneskunnasta. Hänet tuomittiin Jääsken syyskäräjillä vuonna 1553 kolmen (3) markan sakkoon lyötyään Mikko Kaakkoista. Viime mainittu, joka oli tapellut Antin kanssa, tuomittiin maksamaan suurempi sakko eli 2 mk, koska oli ilmeisesti lyönyt kovemmin kuin riitakumppani

  • ANTTI MUNUKKA

Oli verotalonpoikana Kirvun kylässä vuonna 1612. Hänen verolukunsa oli ¼ veroa. Tilansa on merkitty autioksi maakirjaan vuonna 1614 ja hänen sanotaan asuvan ulkokylässä

  • HANNU MUNUKKA

Verotalonpoika Jääskessä vuosina 1565–1571. Toimi neljännesmiehenä vuosina 1565–1568. Hänen verolukunsa oli ½ veroa, 1 savu ja 3 jousta vuonna 1567. Kun hänellä on ollut vastuullinen asema verojen kannossa, on hän ollut paikkakunnallaan luotettavaksi tunnettu, verokykyinen ja varakas kuten Martti ja Pietari Munukkakin. Maamäen kylä on mainittu itsenäisenä kylänä verolähteissä ensi kerran vuonna 1571, on Hannu merkitty kuuluvan tämän kylän asukkaisiin. Hänen verolukunsa oli ¾ veroa mainittuna vuonna.

Puoliso nimeltä tuntematon.

Lapsia:

 

  • Antti Hannunpoika Munukka

Verotalonpoika Antti Laurinpoika Munukan nautakunnassa Kirvun Maamäenkylässä vuosina 1576–1577. Hänen verolukunsa oli ¼ veroa, 1 savu ja 1 jousi.

  • KAUPPI MUNUKKA

Neljänneskuntamies Jääskessä vuonna 1553. Jääsken syyskäräjiä käytiin samana vuonna hänen neljänneskunnassaan. Sukunimensä mainitaan myös muodossa Vunukka.

  • PÄRTTYLI JAAKONPOIKA MUNUKKA

Sekä Pärttyli että hänen isänsä Jaakko kuuluivat todennäköisesti niin vähävaraiseen/ tilattomaan väestöön ettei heistä ole merkintöjä henkikirjoissa. Pärttyli esiintyy Kirvussa vain kirkollisissa lähteissä ja niissäkin on vain yksi merkintä hänestä, mutta katoaa sitten. Häntä ei löydy kuolleeksi eikä muuttaneeksi. Hän asui 1690-luvun lopulla Kirvun Maamäessä, jolloin oli naimisissa Katri Pietarintytär Sarven kanssa. Heillä mainitaan 15.8.1699 syntyneeksi poika Pietari, jonka kummitäti oli Maria Hannuntytär (Nuutti Pietarinpoika Munukan vaimo).

Eräs todistamaton teoria on, että Pärttyli olisi muuttanut Rautjärvelle ja olisi siten Munnukoiden sukuhaaran kantaisä. Oletettavasti hänen toinen vaimonsa oli Matti Sikiön tytär, mutta etunimi on jäänyt tuntemattomaksi. Matti Sikiöllä oli myös tytär Anna, joka oli naimisissa Rautjärven Ilmeen Juho Erikinpoika Häyhän kanssa. Vuosien 1752, 1756 ja 1757 henkikirjassa Erik ja Juho Pärttylinpoika Munukat mainitaan Tuomas Häyhän äidin sisarenpojiksi. On kuitenkin mahdollista, että Rautjärvellä mainittu Pärttyli Munukka on eri henkilö kuin kirvulainen kaimansa.

  • ELLI (HELENA) JAAKONTYTÄR MUNUKKA

Elli oli syntynyt noin vuonna 1622 ja haudattu Kirvussa 3.4.1708 kirkonvaivaisena. Elina ja hänen isänsä Jaakko kuuluivat todennäköisesti niin vähävaraiseen/ tilattomaan väestöön ettei heitä ole merkitty kirkonkirjoihin. Elli löytyy kertaalleen ainoastaan kirkollisista lähteistä. Hänen ikänsä huomioon ottaen, hän tuskin on Pärttyli Jaakonpojan sisar.

  • TUOMAS YRJÄNPOIKA MUNUKKA

Hänet mainitaan Kirvun kirkollisissa lähteissä kertaalleen vaimonsa Anna Juhontyttären kanssa. Heillä oli ainakin yksi tytär Reetta s. 17.6.1747. Perhe asui Kirvun Maamäessä.

  • PIETARI TUOMAANPOIKA MUNUKKA

Hän palveli rakuunana Yrjö Pietarinpoika Munukan tilan puolesta Kirvun Maamäessä vuonna 1675 Herman Burghausenin rakuunarykmentissä, sekä myöhemmin Pietari Ollinpoika Munukan tilan puolesta samassa tehtävässä vuosina 1676–77. Pietarin ei välttämättä tarvitse olla Munukan sukua. Hän oli Munukan tilan torppari sotilasrullien mukaan.

Pietarilla oli poika Risto, joka muutti ensimmäisen vaimonsa kuoltua Maamäestä talollisen ja rakuunatilallisen Tuomas Niilonpoika Munukan kotivävyksi Kirvu Hannukkariikonen 1:een, jossa hänet mainitaan henkirahan maksajana vuonna 1725. Tämän hetkisen tutkimuksen mukaan Riston jälkeläiset jatkuvat lähinnä hänen tyttärensä Marian kautta Kykkäsinä Rautjärvellä.

  • MARIA PIETARINTYTÄR MUNUKKA

Hän oli syntynyt noin vuonna 1640 ja kuoli lokakuussa 1730 Kirvun Poikselässä.

Rippikirjoissa v.1736 Poikselkä = Keskiselkä nro 3

  • MATTI YRJÖNPOIKA MUNUKKA

Mainitaan sukulaisena Nuutti Pietarinpoika Munukan tilalla Kirvun Maamäessä vuonna 1705–1710 henkikirjojen mukaan. Oli silloin naimaton

  • MIKKO MIKONPOIKA (MUNUKKA?)

Mikko ja hänen isänsä Mikko eivät esiinny henkikirjoissa Maamäessä, mutta eivät myöskään Kirvun seurakunnan rippikirjassa v. 1739–1750 siellä. Seurakunnan kastettujen luettelossa on kuitenkin merkintä, että Mikko Mikonpojalle ja hänen vaimolleen Valpuri/Vappu Sipintyttärelle on syntynyt Anna-niminen tytär Kirvun Maamäessä Munukan talossa 22.12.1744. Lienee niin, että Valpuri/Vappu Sipintytär on todennäköisesti Sipi Ollinpoika Munukan tytär ja Mikko aivan muuta sukua, joka on avioliiton kautta tullut Munukoille vävyksi.

  • OLLI MUNUKKA

Hän oli syntynyt noin vuonna 1577. Mainittu Kirvunkylässä vuoden 1638 ruodutus- ja sotaväenottoluettelossa vanhana ja asepalvelukseen kelpaamattomana, joten hän oli tuolloin ilmeisesti yli 60-vuotias

  • ANTTI MUNUKKA

Oli verotalonpoikana Kirvun kylässä vuonna 1612. Hänen verolukunsa oli ¼ veroa. Tilansa on merkitty autioksi maakirjaan vuonna 1614 ja hänen sanotaan asuvan ulkokylässä.

 

  • JUHO MUNUKKA

Hänet mainitaan Kaukolassa , Variksela , vuonna 1696

 

  • PAAVO/PAAVALI MUNUKKA (PÅWAL MUNUCKA)

Mainitaan vuonna 1566 Viipurin läänin Uudellakirkolla

Lähteet:

Saila Tuokko

  • Aulikki Ylösen puhtaaksikirjoittamat maa- ja henkikirjaotteet Suur-Jääsken alueelta
  • Tuomiokirjakortisto

Erkki J. Hämäläinen

  • Voudintilit, Karjala v. 1543–1562

Tauno Pessi (Sukututkimus Pessi)